Osakaskiinteistöjen muodostaminen

Yhteismetsään liitettävä alue saa arvoaan vastaavan määrän yhteismetsän osuuksia. Yhteismetsän osuuksien määrä vahvistetaan maanmittaustoimituksessa metsänomistajan ja yhteismetsän välisen sopimuksen perusteella. Yhteismetsän osuudet rekisteröidään kiinteistötietojärjestelmään liitettävälle kiinteistölle, josta tulee rekisteröinnin myötä yhteismetsän osakaskiinteistö.

Osakaskiinteistöllä voi yhteismetsän osuuksien lisäksi olla omia maa-alueita tai se voi olla ns. haamukiinteistö. Haamukiinteistöksi kutsutaan kiinteistöä, jolla on vain yhteisalueosuuksia, mutta ei omia maa- tai vesialueita.

Esim. Tilan Kuusimetsä RN:o 3:23 pinta-ala on 27 hehtaaria. Omistaja päättää liittää tilasta yhteismetsään 25 hehtaarin suuruisen metsäalueen ja jättää itselleen tilalla sijaitsevat rakennukset ja noin 2 hehtaarin maa-alueen. Liittämisen rekisteröinnin jälkeen tila Kuusimetsä RN:o 3:23 on yhteismetsän osakaskiinteistö, jolla on 600 kpl yhteismetsän osuuksia ja 2 hehtaaria omia maa-alueita rakennuksineen.

Yhteismetsään liittämisen yhteydessä tilan murto-osainen yhteisomistus (yhtymä) voidaan purkaa. Maanmittaustoimituksessa voidaan suorittaa halkominen, jonka seurauksena jokaiselle yhteismetsään liitettävän tilan osaomistajalle muodostetaan oma haamukiinteistö yhteismetsäosuuksineen. Myös kuolinpesä voi liittää tilan yhteismetsään ja pyytää halkomista. Kuolinpesälle muodostettavat haamukiinteistöt voidaan jakaa yhteismetsään liittämisen jälkeen toimitettavassa perinnönjaossa.

Esim. Kuolinpesä omistaa 25 hehtaarin suuruisen metsätilan, jonka kuolinpesän osakkaat päättävät liittää yhteismetsään. Kuolinpesässä on kolme osakasta, joten kuolinpesä pyytää maanmittaustoimituksessa muodostamaan kolme haamukiinteistöä, joilla kullakin on 200 kpl yhteismetsän osuuksia. Liittämisen jälkeen kuolinpesässä sovitaan perinnönjaosta, jossa kukin osakas saa oman haamukiinteistön yhteismetsäosuuksineen.